Ajankohtaista

Kulunut vuosi on tarjonnut maailmalle oppitunnin siitä, millainen vaikutus yhden ihmisen, Donald Trumpin, mielialojen vaihtelulla voi olla 8 200 000 000 ihmisen muodostamaan globaaliin talouteen. Yhdysvaltojen kauppakumppanit ovat vuoden aikana saaneet tottua varsin vaihteleviin viesteihin siitä, millaisin ehdoin kauppaa jatkossa käydään Yhdysvaltojen kanssa. Ehdot ovat pahimmillaan vaihtuneet päivittäin, ja Yhdysvalloissa toimivat maahantuojat ovat joutuneet jännittämään, minkä päivän tariffeilla satamaan saapuvat kontit tullataan. Oman osansa jännityksestä ovat saaneet myös näiden tuotteiden valmistus- ja kuljetusketjut sekä tietenkin kansainväliset rahoitusmarkkinat. Vaikutukset eivät rajoitu vain Yhdysvaltoihin tai sinne vieviin tahoihin. Korkeat tullit ovat ohjanneet kauppavirtoja myös kolmansiin maihin, kun Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitetut tuotteet on jouduttu myymään muualle normaalia markkinahintaa halvemmalla.

Resilienssi tarkoittaa kykyä sietää yllättäviä muutoksia ja sopeutua niihin. Tätä kykyä on Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon kanssa toimiessa totisesti tarvittu kaikilta osapuolilta – yhdysvaltalaisia tullimiehiä myöten. Koettuun tariffisirkukseen nähden maailmantalous vaikuttaa toistaiseksi selvinneen suhteellisen pienin vaurioin. Alkuvuonna reippaasti laskettuja talousennusteita on kuluneen vuoden toisella puoliskolla nostettu, ja ensi vuoden kasvuennuste on tällä hetkellä lähes samalla tasolla kuin kuluvan vuoden alussa; +2,9 % vs. +3,0 %. Resilienssiä on siis löytynyt.

Yhdysvalloissa ennakoitiin vuoden alussa kuluvan vuoden talouskasvuksi +2,1 %. Tariffitempoilut pudottivat ennusteen alimmillaan +1,4 %:iin, mutta tällä hetkellä se on +1,8 %. Hallinnon sulku hieman vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista, sillä lokakuun työllisyyslukuja ei ole saatavilla, ja marraskuun luvut valmistuvat myöhässä. Keskuspankki Fed joutuukin tekemään joulukuun korkopäätöksen puutteellisin tiedoin, mutta odotukset ovat selvästi koronlaskun puolella.

Kauppaneuvotteluissa Kiinan kanssa on päästy välirauhavaiheeseen. Kiina hallitsee globaalisti noin 60 %:a elektroniikka- ja puolustusteollisuudessa tarvittavien harvinaisten maametallien tuotannosta ja 90 %:a niiden jatkojalostuksesta (Lähde: International Energy Agency, IEA). Maametallit ovatkin nostaneet Kiinan tasaveroiseksi neuvottelukumppaniksi, ja Yhdysvallat on joutunut laskemaan tariffeja ja jättämään useita tuoteryhmiä tariffien ulkopuolelle. Marraskuussa tehty sopimus maametalleista ja tullihelpotuksista on pääosin määräaikainen ja voimassa marraskuuhun 2026. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että kauppasodassa on saavutettu kauhun tasapaino, ja taloudelliset intressit pitävät tariffit kurissa myös jatkossa.

Euroopassa talous jatkaa taaperrustaan. Tariffit ovat hidastaneet sekä vientiä että paikalliselle markkinalle suunnattua tuotantoa, kun kiinalainen ylituotanto on vyörynyt Euroopan markkinoille. Tunnelmat ovat matalat erityisesti autoteollisuudessa, joka työllistää 6,1 % EU:n työvoimasta (Lähde: EC). Euroalueen kulutuskysyntä on vaimeaa, mutta talouden näkymiä tukevat Saksan kasvava investointikysyntä ja matala inflaatio. Euroalueen talouskasvuennuste ensi vuodelle on +1,1 %, ja matalasta reaalikasvusta huolimatta taantuman todennäköisyys on pieni.

Kiinan vienti on jatkanut hyvää vetoaan tariffeista huolimatta. Yhdysvaltoihin suuntautuvaa tavaravientiä on toteutettu tilastojen perusteella osin kolmansien maiden kautta. Ja kuten aiemmin todettiin, osa viennistä on suuntautunut uusille markkina-alueille jopa tuotantokustannuksia matalammilla hinnoilla. Monilla aloilla esiintyy ylituotantoa, mikä kuvastaa Kiinan talouden nykytilaa: siirtymä investointivetoisesta kulutusvetoiseen talouteen on vaikeaa. Ongelmat tässä siirtymässä eivät ole tuotantokapasiteetissa vaan länsimaille tutuilla alueilla: syntyvyys on selvässä laskussa, väestö ikääntyy, työvoiman määrä pienenee ja eläkeläisten suhteellinen osuus kasvaa kovaa vauhtia. Talouskasvun jatkuminen tavoitteeksi asetetulla +5,0 %:n tasolla vaatisi pienenevältä väestöltä sellaista tuottavuuden kasvuloikkaa, joka ei ole mahdollista. Reaalikasvu asettuneekin lähivuosina noin +4,0 %:n tasolle ja laskee sen jälkeen edelleen.

Kommunistinen puolue on oikeuttanut valtaansa jatkuvalla talouskasvulla, ja puoluejohdon tuleekin jatkossa perustella nykyisen järjestelmän säilyttämistä. Huoli talouskasvusta poikii hyviäkin asioita: esimerkiksi pyrkimys energiaomavaraisuuteen on johtanut merkittäviin fossiilivapaan energiantuotannon panostuksiin. Tällä hetkellä Kiinassa tuotetaan sähköä aurinkovoimalla kolminkertainen ja tuulivoimalla kaksinkertainen määrä verrattuna Eurooppaan. Toinen myönteinen tekijä on mahdollisen Taiwanin haltuunoton välttäminen, sillä siitä aiheutuvat kansainväliset talouspakotteet voisivat heikentää talouskasvua.

Osakemarkkinoiden veto jatkui maailmalla tasaisena huhtikuusta lokakuun loppuun. Kolmannen kvartaalin tulokset ylittivät odotukset, ja yritysten rahoitustilanne pysyi vakaana. Marraskuun myötä osakemarkkinoilla alkoi näkyä huoli suuriksi kasvaneista tekoälysidonnaisista investoinneista, ja termi ”AI-kupla” nousi pörssikeskusteluiden vakio-otsikoksi. Vaikka tekoälyn positiivisesta vaikutuksesta tuottavuuteen ollaan laajalti yhtä mieltä, epäselvyyttä on siitä, mitkä tahot saavat tekoälypanostuksistaan riittävän tuoton ja milloin se näkyy viimeisellä rivillä.

Osakemarkkinoilla keskeisessä asemassa ovat markkina-arvoltaan suurimmat teknologiayhtiöt. Yhdysvalloissa niin sanotut Magnificent 7 – Amazon, Apple, Alphabet (Google), Meta, Microsoft, NVIDIA ja Tesla – muodostavat lähes 40 % S&P 500 -indeksistä. Verrattaessa näiden yhtiöiden liikevaihto- ja tulosennusteita tämän ja ensi vuoden tekoälyinvestointeihin, huomataan, että ne voivat kattaa investoinnit nykyisillä liiketoimintavoitoillaan ja kassavirrallaan. Ennakoidut investoinnit ovat noin 380 miljardia Yhdysvaltain dollaria kuluvana vuonna ja 500 miljardia dollaria ensi vuonna. 

Oheisesta taulukosta käyvät ilmi kyseisten yhtiöiden liikevaihto- ja tulosennusteet sekä osakekurssin ja tulosennusteen välinen P/E-luku. Luvut ovat marraskuun lopusta, ja on syytä huomata, että kaikilla yhtiöillä tuloskausi ei seuraa kalenterivuotta.